Oma osaaminen näkyväksi digitarinalla

Tekijä: Pirita Juppi

Digitarina on tehokas keino kertoa omasta osaamisesta havainnollisella ja elämyksellisellä tavalla, lyhyen videon muodossa. Digitarina voi palvella kahtalaista tarkoitusta: yhtäältä itsetuntemuksen kasvua ja oman osaamisen tunnistamista, toisaalta oman osaamisen näkyväksi tekemistä ja siten siitä muille viestimistä. Jälkimmäisessä mielessä digitarinaa voi ajatella eräänlaisena vaihtoehtoisena, tarinamuotoisena ansioluettelona tai virallisen CV:n täydentäjänä.

Itsetuntemuksen kasvua ja oman osaamisen tunnistamista edesauttaa digitaalisen tarinankerronnan prosessiin olennaisesti kytkeytyvä itsereflektio. Prosessin aikana itsetutkiskelua harjoitetaan luovan kirjoittamisen muodossa sekä etsimällä ja tarkastelemalla oman elämän merkityksellisiin kokemuksiin ja tapahtumiin liittyviä valokuvia ja muuta visuaalista aineistoa.  

Oman elämän tapahtumien kertominen tarinan muodossa auttaa hahmottamaan tapahtumien välisiä yhteyksiä; itselle merkityksellisten ihmisten, kokemusten ja omien valintojen vaikutuksia nykyhetkeen ja tulevaan. Kun omaa osaamista ja opiskelu- ja työkokemusta sanoittaa kertomukseksi, voi se auttaa näkemään oman ammatillisen polun ehjänä, johdonmukaisena ja tavoitteellisena reittinä.

Katso Tarinan voima -video tarinoiden viehätyksestä ja voimasta.

Elämysvoimainen ja moniaistinen digitarina

Tarinoita voi kertoa monella tavalla. Digitarina on hyvin elämyksellinen ja ilmaisuvoimainen tuotos, joka puhuttelee katsojaa monien eri aistien kautta. Digitarinassa sanallinen kertomus tallennetaan kertojanääneksi. Kertojanääni yhdistetään sitä tukevaan kuvalliseen kertomukseen ja mahdollisiin muihin ilmaisukeinoihin, kuten musiikkiin, grafiikoihin ja teksteihin. Tarinan kuuleminen sen tekijän omalla äänellä kerrottuna tekee digitarinasta erityisen koskettavan ja henkilökohtaisen tuntuisen. 

Katso Digitarina -videosta tarkemmin, mistä digitarinassa ja sen tekoprosessissa on kyse.

Digitaalisessa tarinankerronnassa oman tarinan tekemiseen hyödynnetään helppokäyttöisiä ja maksutta käytettävissä olevia digitaalisen median työkaluja. Digitarinan tekemisen prosessi etenee tyypillisesti tiettyjen vaiheiden kautta: suunnittelusta digitarinan aineistojen kokoamiseen, editoimiseen ja edelleen valmiiden digitarinoiden jakamiseen joko työpajaryhmässä tai verkon välityksellä. Tämä prosessi on ohjeistettu alla olevassa Digitarina prosessi -ThingLink -kuvassa. Plus-ikonia klikkaamalla voit lukea tai kuunnella prosessin vaiheiden tarkemmat kuvaukset.

Koska ThingLink-kuva ei ole kaikille käyttäjille saavutettava, voit tutustua samaan ohjeeseen vaihtoehtoisesti Tee oma digitarina -tekstiversiossa.

Vinkkejä digitarinan kirjoittamiseen

Digitarinan suunnitteluvaiheessa kirjoittamisen ja kuvituksen suunnittelun vaiheet voivat hyvin vuorotella tai edetä rinnakkain. Mikäli kirjoittaminen on itselle luonteva ilmaisutapa, voi lähteä liikkeelle digitarinan tekstistä ja vasta sen jälkeen etsiä ja ideoida tarinaan sopivaa kuvitusta. Jos taas kynnys kirjoittamiseen tuntuu korkealta, voi hyvin aloittaa tutkimalla ja kokoamalla ensin omaan osaamiseen ja sen hankkimiseen liittyviä valokuvia ja muita materiaaleja, kuten erilaisia todistuksia ja tunnustuksia. 

Kannattaa kuitenkin välttää sitä, että digitarinassa päätyy vain selostamaan valittuja kuvia. Digitarinan tarinamuotoisuuden toteutumiseksi on suositeltavaa panostaa tarinan tekstin kirjoittamiseen. Kirjoittamisessa voi edetä spontaanisti tai halutessaan käyttää apuna valmiita alkusanoja, joista lähtee jatkamaan tarinaa. Kirjoittamisen apuna voi kokeilla esimerkiksi joitakin seuraavista aloituksista: 

  • Olen lapsesta asti haaveillut…
  • Nautin erityisesti siitä, kun…
  • Mieleenjäävin kokemus (lapsuudessa/nuoruudessa/opintojen aikana/työelämässä)…
  • Olen parhaimmillani…
  • Haluaisin tulla nähdyksi…

Kirjoittipa tekstiä spontaanisti tai valmiita alkusanoja apuna käyttäen, kannattaa digitarinan käsikirjoituksessa ottaa huomioon seuraavat ohjeet:

  • Digitarinan ideaalimitta on vain 2–3 minuuttia, joten myös käsikirjoituksen tulee olla lyhyt: noin 200 sanaa eli alle sivu tekstiä.
  • Teksti tallennetaan kertojanääneksi, eli sen tulee toimia luontevasti ääneen luettuna. Kannattaa siis välttää vaikeita sanoja ja monimutkaisia ja pitkiä virkkeitä sekä kokeilla tekstin ääneen lukua jo ennen sen tallentamista.
  • Kaikkea ei tarvitse ilmaista sanoilla, koska asioita voi kertoa ja ilmaista myös muilla elementeillä: valokuvilla, lyhyillä videoleikkeillä, grafiikoilla, kuviin lisättävällä liikkeellä, musiikilla ja ääniefekteillä. 
  • Kannattaa miettiä, missä järjestyksessä ja millä tavalla kertoo tarinan tapahtumat. Digitarinan rakenteelle on eduksi, jos siihen sisältyy jokin käännekohta: avaintapahtuma tai -hetki, jolloin asiat muuttuvat.
  • Digitarinan lyhyt mitta ei mahdollista pitkällistä johdattelua, vaan vaatii menemään nopeasti asiaan. Kannattaa pyrkiä kiinnostavaan aloitukseen. Se voi olla esimerkiksi ajatuksia herättävä kysymys, yllättävä ja hätkähdyttävä väite tai tarinan ydinmerkitykseen kytkeytyvä sitaatti.
  • Kannattaa panostaa myös mieleen jäävään lopetukseen. Lopetusvaihtoehtoja on monenlaisia: alussa asetettu kysymys tai ongelma voi saada lopussa ratkaisun, loppu saattaa kiteyttää tarinan ydinviestin tai ”opetuksen”, tai lopussa voidaan hyödyntää tarkoituksellista toistoa eli jonkin tarinan alussa esiintyneen sanallisen tai visuaalisen elementin toistamista. 

Lopuksi on hyvä muistaa, että digitarina saa olla aidosti oman näköinen ja kuuloinen. Luovuus ja leikittely on sallittua; tiukkoja sääntöjä ei ole. Tarinan kuuluukin paitsi kertoa osaamisesta myös heijastaa tekijänsä persoonallisuutta.