Sanasto

Tähän sanastoon on koottu Uraloikkarin käsikirjassa käytettyjä termejä määritelmineen.

TermiMääritelmä
Ammatillinen identiteetti / ammatti-identiteettiYksilön käsitys itsestään ammattilaisena ja alansa osaajana. Ammatti-identiteetti pitää sisällään muun muassa työhön liittyvät arvot, ihanteet, motivaatiot ja tavoitteet. Ammatti-identiteetti muodostuu yhtäältä yksilön taustan, työhistorian ja elämänkokemuksen myötä (yksilöllinen ulottuvuus), toisaalta samaistumalla ammattikuntaan ja työyhteisöön (sosiaalinen/kollektiivinen ulottuvuus).
Digitaalinen tarinankerrontaOman tarinan kertomista digitaalisen median työkaluja ja ilmaisukeinoja hyödyntäen. Digitaalinen tarinankerronta on yhteisöllinen ja osallistava käytäntö, jossa tarinoita työstetään tyypillisesti ohjatuissa työpajoissa fasilitaattorin ja ryhmän tuella.
DigitarinaKertojanäänen, valokuvia ja muita ilmaisukeinoja yhdistävä lyhyt video, joka kertoo yleensä tekijän omakohtaisen tarinan minä-muodossa.
Epälineaarinen työuraTyöurien kaaosteoriaan perustuva käsite. Sillä viittataan työuraan, jota värittävät epävarmuudet, satunnaisuudet ja erilaiset siirtymät toisin kuin vakaammalla ja perinteisemmällä lineaarisella työuralla (1).
Formatiivinen arviointiJatkuva arviointi, oppimisen aikana ja oppimista varten tehtävää arviointia.
Geneeriset taidotTyöelämässä, opinnoissa ja muilla elämän alueilla karttuneita yleispäteviä taitoja. Näitä ovat esimerkiksi kommunikaatio-, ryhmätyö- ja ajankäyttötaidot, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisutaidot sekä elinikäinen oppiminen.
Generatiivinen oppiminenOppimaan oppiminen. Generatiivisessa oppimisessa voidaan pohtia esimerkiksi mielikuvia, kysymyksenasetteluita tai muita taustaoletuksia, jotka luovat puitteet oppimiselle (2,3).
Graafinen fasilitointiGraafinen fasilitointi on toiminnan helpottamista piirustelun, kuvien ja visuaalisten mallien avulla.
HenkilöbrändäysTavoitteellisen julkisen ammatillisen minäkuvan rakentamista.
ItsereflektioOman ajattelun ja toiminnan tietoista tarkastelua ja itsearviointia, jonka tarkoitus on kehittää itsetuntemusta ja sen kautta ajatteluamme ja toimintaamme
KompetenssiTiedot, taidot, arvot, asenteet ja kyky toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia: yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Kompetenssi kuvaa pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.
LoikkausosaaminenKyky ja/tai uskallus hakeutua uudentyyppisiin työnkuviin ja uusille aloille.
MentorointiKokeneemman ammattilaisen antamaa, tämän urakokemuksiin perustuvaa, tavoitteellista ammatillista tukea ja ohjausta. Mentorointi on kaksisuuntainen, vuorovaikutteinen ja luottamuksellinen suhde, josta kumpikin osapuoli hyötyy.
Metataidot
Kykyjä, joiden avulla voidaan kehittää muita taitoja. Metataitoja ovat muun muassa elämänhallintataidot, osaamisenhallintataidot, tiedonhallintataidot, verkostoitumis-, kommunikaatio- ja ryhmätyötaidot sekä kyky luovaan ongelmanratkaisuun.
Osaamisen tarinallistaminenOmasta osaamisesta kertomista tarinamuodossa.
Osaamisen visualisointiOman osaamisen näkyväksi tekemistä erilaisin kuvallisin tai muuten visuaalisin menetelmin.
OsaamisitsetuntoOpiskelijan ymmärrys omasta osaamisesta ja sen arvosta esimerkiksi työmarkkinoilla.
ResilienssiPsyykkinen palautumiskyky esimerkiksi sairaudesta tai vastoinkäymisestä. Resilienssiä voivat kaikki harjoitella ja resilienssi muovautuu ja kasvaa koko elämän ajan, vaikka eri ihmisillä on erilainen palautumiskyky psyykkisestä kuormituksesta. Itsestä huolehtiminen on tärkeä osa resilienssitaitoja.
RistiinpilotointiToimintatapa, jossa eri aloilla kehitetyt toimintamallit ja työkalut viedään muille aloille kokeiltaviksi ja niitä kehitetään edelleen havaintojen perusteella. Tarkoitus on saada kehitettäviin asioihin uusia näkökulmia ja vähentää niiden alasidonnaisuutta.
Uusi työUusi työ kuvaa työelämää, jossa liikutaan yli perinteisten rajojen tai työn tekeimisen tapojen. Sillä viitataan esimerkiksi työn murrokseen ja työn tekemisen tapojen muuttumiseen monimuotoisiksi, pruskeisiksi, yrittäjämäisiksi, verkottuneiksi tai kokeileviksi.
VertaismentorointiOpiskelijoiden keskinäistä tukea ja ohjausta.
YhteiskehittäminenYhteiskehittäminen tarkoittaa työskentelytapaa, jossa asiantuntijoiden kumppaneina kehittämistyöhön osallistuu esimerkiksi asiakkaita, opiskelijoita tai muita asianomaisia. Yhteiskehittämisessä voi olla myös toimintatutkimuksen tai palvelumuotoilun piirteitä.

Lähteet

  1. Järvensivu, A., & Pulkki, J. 2019. Työura: yksilön valintoja vai monimutkaista kehkeytymistä?. Janus Sosiaalipolitiikan Ja sosiaalityön Tutkimuksen Aikakauslehti, 27(1), 38-54. Saatavana verkossa: https://doi.org/10.30668/janus.64170. Luettu 2.11.2020.
  2. Senge, P. 1990. The Fifth Discipline. Doubleday. London.
  3. Schein E. H. 2018. Can learning cultures envolve? Saatavana osoitteessa: https://thesystemsthinker.com/can-learning-cultures-evolve/