Opinto- ja uraohjauksellisen digitarinatyöpajan järjestäminen
Tekijä: Pirita Juppi
Ura- ja opinto-ohjauksen kontekstissa järjestettävän digitarinatyöpajan toteutustapa voi vaihdella riippuen siitä, missä vaiheessa opintoja olevan opiskelijaryhmän kanssa digitarinatyöskentelyä käytetään ja minkälaisiin tavoitteisiin sillä pyritään.
Esimerkiksi opintojen alkuvaiheessa oman digitarinan työstäminen voi tukea opiskelijan opiskelumotivaation jäsentymistä ja ammatillisen identiteetin kehittymisprosessin käynnistymistä. Samalla digitarinoiden jakaminen ryhmän kesken edesauttaa uuden opiskelijaryhmän tutustumista ja ryhmäytymistä. Tällöin työstettävien tarinoiden fokus voi olla erityisesti oman alan opintoihin hakeutumiseen johtaneiden syiden ja valintojen reflektoinnissa. Tutustu yhteen esimerkkiin tällaisesta opintojen alkuvaiheessa järjestetystä digitarinapajasta Oiva-hankkeen blogissa: Ammatti- ja osaamisidentiteetti näkyväksi digitarinalla.
Läpi opintojen digitaalinen tarinankerronta palvelee ammatillisen identiteetin kehittymistä. Digitarinan avulla voi reflektoida sitä, mistä opiskelijan oma ammatillinen identiteetti muodostuu: Mitkä ovat itselle merkityksellisiä asioita työssä? Minkälaiset arvot ja tavoitteet ohjaavat omaa ammatillista toimintaa? Mitä omalla työllään haluaa saada aikaiseksi? Mitkä ovat omat erityiset vahvuudet alan ammattilaisena? Millaisia omat ammatilliset tulevaisuuden unelmat ovat? Digitarina voi olla myös keino pohtia yleisemmin oman ammattialan identiteettiä ja siihen samaistumista. Tällöin digitarinoita on mahdollista tehdä jopa ryhmätyönä.
Eri vaiheissa opintoja digitarina taipuu myös eri oppiaineiden tai opintojaksojen sisältöjen tarkasteluun tai vaikkapa työharjoittelun tai opiskelijavaihdon kokemusten reflektointiin perinteisen raportin sijaan tai lisäksi.
Opintojen loppuvaiheessa digitarinatyöskentelyn kohdentaminen opintojen kuluessa kertyneeseen osaamispääomaan on luontevaa. Tällöin digitarinatyöskentelyä voi siis hyödyntää tukemaan oman osaamisen tunnistamista ja näkyväksi tekemistä. Digitarina voi palvella yhtä aikaa itsetuntemuksen lisäämisen välineenä ja tapana viestiä muille omasta osaamisesta.
Digitarina voi jopa palvella eräänlaisena vaihtoehtoisena (tarinamuotoisena) ansioluettelona tai virallisen CV:n täydennyksenä.
Digitarinatyöskentelyn tavoitteiden määrittely
Digitarinapajan suunnittelu kannattaa aina aloittaa sen tavoitteiden kirkastamisesta: Mitä tarkoitusta varten työpaja järjestetään? Mitä pedagogista ja ohjauksellista tavoitetta työskentelyn on tarkoitus tukea ja mitä syntyvillä digitarinoilla on tarkoitus tehdä? Tekevätkö opiskelijat digitarinoita vain itselleen ja jaettavaksi työskentelyyn osallistuvan ryhmän kesken, vai onko tarkoituksena myös julkaista tarinoita osallistujien luvalla tai kannustaa opiskelijoita itse julkaisemaan ja jakamaan tarinoitaan?
Koska digitarinat ovat luonteeltaan vahvasti henkilökohtaisia – silloinkin kun tutkiskellaan ammatillisia kysymyksiä – on suotavaa, että tarinoiden julkaiseminen on osallistujille vapaaehtoista ja päätöksen voi tehdä oman tarinan valmistuttua. Julkaisuun esimerkiksi projektin tai oppilaitoksen blogissa tai verkkosivulla on myös syytä aina kysyä osallistujilta kirjallinen lupa. Sen sijaan osana digitarinapajan työskentelysopimusta on syytä heti alussa ottaa esiin, että työpajassa työstettävät digitarinat katsotaan yhdessä työpajaryhmässä. Kun tämä on tiedossa, voi jokainen osallistuja itse myös säädellä tarinansa henkilökohtaisuuden astetta.
Tavoitteellista työskentelyä tarinoiden parissa edesauttaa se, että digitarinoille on määritelty selkeä teema, joka voi palvella digitarinoiden työotsikkona. Tällainen otsikkomuotoon tiivistetty teema voi olla esimerkiksi: ”Tieni ………. alan opiskelijaksi”, ”Matkalla näyttämölle”, ”Valmiina työelämään”, ”Minä ammattilaisena” tai ”Minä osaajana”. Teema luonnollisesti kytkeytyy digitarinatyöskentelyn tarkoitukseen.
Teema voi näkyä paitsi digitarinan otsikossa, myös digitarinan tekemistä tukevissa muissa aktiviteeteissa, kuten digitarinatyöpajan ryhmäytymis- ja lämmittelyaktiviteeteissa tai digitarinan kirjoittamista edeltävissä luovan kirjoittamisen harjoituksissa.
Digitarinatyöpajan suunnittelu
Kun digitarinatyöskentelyn tarkoitus ja teema on selvillä, on mahdollista suunnitella työpajan tarkempi toteutus.
Digitarinoiden tekeminen yksin ja itsenäisesti “kotitehtävänä” ei ole ideaali ratkaisu. Sen sijaan on suositeltavaa järjestää digitarinatyöskentely ohjattuna työpajatyyppisenä prosessina. Tällöin opiskelijat saavat tarvitsemaansa tukea oman tarinan kehittelyyn ja kirjoittamiseen sekä digitarinan tekniseen toteutukseen videoeditointiohjelmalla.
Lisäksi ryhmämuotoinen työskentely mahdollistaa yhteisen jakamisen jo prosessin aikana: esimerkiksi tarinaideoista voidaan keskustella työpajaryhmässä prosessin alussa, ja käsikirjoitusluonnoksia voidaan jakaa myöhemmin pienryhmissä.
Digitarinan työstäminen kaikkine vaiheineen vaatii aikaa minimissään noin kaksi työpäivää. Digitarinatyöskentely voi toteutua intensiivisenä kaksipäiväisenä työpajana tai useampana lyhyempänä tapaamisena. Ensin mainitun vaihtoehdon vahvuus on kokemuksen intensiteetti. Jos taas tarinan työstäminen jakautuu useampaan lyhyeen tapaamiseen, antaa se toisaalta väljyyttä ja joustoa aikatauluun, koska opiskelijat voivat työstää tarinaa eteenpäin myös ohjattujen tapaamisten välissä.
Digitarinapajan järjestäminen edellyttää tarkoitukseen soveltuvia tiloja, digitarinan tekemisen mahdollistavia laitteita ja ohjelmia sekä ohjaajaa, joka tuntee digitaalisen tarinankerronnan menetelmän, jolla on kokemusta ryhmien ohjauksesta ja joka hallitsee käytettävän videoeditointiohjelman riittävän hyvin voidakseen opastaa ja auttaa opiskelijoita sen käytössä. Vaihtoehtoisesti työpajalla voi olla esimerkiksi ohjaajatyöpari, joista toinen vastaa luovan prosessin ohjauksesta, toinen taas teknisestä tuesta videoeditointiin.
Ideaali ryhmäkoko digitarinapajassa olisi noin kymmenen henkeä. Mikäli osallistujaryhmä on paljon tätä suurempi, on olennaista, että digitarinapajalla on useampi ohjaaja ja suuri ryhmäkoko on huomioitu käyttöön varatuissa tiloissa, laitteissa ja työskentelyn vaiheistamisessa ja aikataulutuksessa.
Tarvittavat tilat ja työvälineet
Katso Digitarina -video YouTubesta, jossa kerrotaan digitarinoiden tekemisestä.
Digitarinatyöskentely vaatii joustavaa tilaa (tai useampaa erilaista tilaa), jossa on mahdollista raivata lattiatilaa suurelle tuolipiirille lämmittelyharjoitusten vaiheessa, katsoa yhdessä seinälle heijastettavaa videoprojektorin kuvaa sekä työskennellä omassa rauhassa oman päätelaitteen äärellä. Mikäli digitarinoiden ääniraidat tallennetaan työpajan aikana, on tätä varten varattava vielä yksi tai useampi hiljainen tila.
Digitarinapajassa tarvittavien laitteiden ja ohjelmistojen saatavuus ei nykyään ole yleensä ongelma – ainakaan opiskelijoiden kanssa työskenneltäessä. Tietokoneluokka ei ole välttämättömyys, kun opiskelijoilla on käytettävissään omat kannettavat tietokoneet. Toisaalta, tietokoneluokan suuret näytöt ja erilliset hiiret voivat antaa paremmat mahdollisuudet tarkkuutta vaativaan työskentelyyn kuin kannettavan tietokoneen pieni ruutu ja integroitu hiiri.
Videoeditointiin on käytettävissä useita maksuttomia sovelluksia, kuten selainpohjainen videoeditori WeVideo (johon on saatavilla kohtuuhintainen oppilaitoslisenssi ilmaistilejä monipuolisemmilla aineistoilla ja palveluilla), Davinci Resolve 16, Open Shot, iMovie ja Shotcut. Videoeditorin valinnassa kannattaa huomioida helppokäyttöisyys ja saavutettavuus – on suotavaa, että ohjelman opettelu ei vaadi erityisen paljon aikaa ja osallistujat voivat halutessaan jatkaa ohjelman hyödyntämistä itsenäisesti työpajan jälkeen. Siksi maksulliset ammattilaiskäyttöön tarkoitetut ohjelmat eivät välttämättä ole paras vaihtoehto.
Digitarinan editointivaiheessa kuulokkeet ovat välttämättömät. Useimmilta opiskelijoilta löytyy vähintään omat nappikuulokkeet, mutta digitarinan äänieditoinnin kannalta kunnolliset kuulokkeet ovat suositeltavat ja niitä olisi hyvä olla käytettävissä työpajan järjestäjien puolesta.
Kertojanäänen hyvälaatuinen tallentaminen on ehkä teknisesti haastavin osa prosessia. Työpajakäytössä erilliset digitaaliset äänitallentimet ovat käytännölliset: niiden kanssa osallistujat voivat vuorollaan siirtyä hiljaiseen tilaan tallentamaan kertojanäänensä, ja äänitiedostot siirretään tämän jälkeen opiskelijoiden tietokoneille. Laadukas äänitallennin takaa tarinaan hyvälaatuisen äänen.
Mikäli äänitallenninta kuitenkaan ei ole käytössä, vaihtoehtona on käyttää opiskelijan oman kännykän tai tabletin äänitallenninta tai tallentaa kertojanääni kuuloke–mikrofoni-yhdistelmällä tietokoneelle. WeVideo-videoeditorissa kertojanäänen voi tallentaa suoraan sovelluksessa oman digitarinan ääniraidalle.
Digitarinatyöpajan prosessi
Ohjattu digitarinatyöpaja – olipa se toteutettu intensiivisenä työpajana tai useampana tapaamiskertana – etenee tyypillisesti tiettyjen vaiheiden kautta. Nämä voi jäsentää seuraavasti: