Itsetuntemusharjoituksia uraohjauksen tueksi

Tekijä: Johanna Ikola

Tässä artikkelissa kuvataan muutamia itsetuntemuksen kasvattamiseen tähtääviä harjoituksia, joita opinto-ohjaaja tai uraohjaaja voi käyttää opiskelijaryhmän kanssa toimiessaan. Itsetuntemusharjoitukset ryhmässä tehtynä ovat todella tehokkaita, koska ryhmäläisten palautetta saadaan käytettyä hyväksi omien ominaisuuksien ja osaamisen tunnistamisessa ja sanoittamisessa.

Kuvat työvälineenä

Kuvien käyttäminen on helppo ja monipuolinen keino nostaa esiin opiskelijoiden ajatuksia oman urapolun kehittymisestä ja uratavoitteista. Seuraavassa kuvataan yhden kuvaharjoituksen kulku. Tämän harjoituksen voi tehdä isossakin ryhmässä, joskin silloin harjoituksen purkuun kuluu enemmän aikaa.

Valitse 4 kuvaa (esim. Dixit-kortit) , jotka kuvaavat ammatillista uravalintaasi, unelmiasi ja tavoitteitasi:

1. kuva -> tilanteeni/ajatukseni vuosi ennen kuin hain opiskelemaan
2. kuva -> tilanteeni/ajatukseni nyt
3. kuva -> tilanteeni/ajatukseni sitten, kun valmistun
4. kuva -> tilanteeni 10 vuoden kuluttua.

Ensin tarina jaetaan pienryhmässä (3–6 henkilöä), sen jälkeen koko paikalla olevan ryhmän kanssa. Tässä vaiheessa voi käyttää hyväksi dokumenttikameraa, jonka avulla kuvat saa kätevästi kaikkien nähtäville.

Neljä Dixit-korttia, jossa on satuhahmon kaltaisia hahmoja. Kuvat ovat värikkäitä ja mielikuvituksellisia. — Kuva 1. Dixit-korttikuvat toimivat itsetuntemusharjoituksissa hyvin, koska niitä on paljon, ne ovat värikkäitä ja mielikuvitusta ja ajatuksia hyvin virittäviä. Kuva: Libellud

Opiskelijat innostuvat yleensä kuvatyöskentelystä. Kuvia valitaan todella tarkkaan ja hartaasti, innostuksen miltei aistii. Kun opiskelijat kertovat tarinoita toisilleen, kaikki (myös ryhmän hiljaisimmat) sanoittavat omaa tarinaansa monisanaisesti ja hauskasti. Kuvat ilmiselvästi irrottavat kielenkannat ja rentouttavat tunnelmaa.

Yllättävän moni on valmis jakamaan tarinansa myös kaikille yhteisesti, ei vain muutaman hengen pienryhmässä. Opiskelijat kertovat löytäneensä aivan uusia puolia ryhmäläisistään tämän harjoituksen myötä. Harjoitusta kuvataan innostavana, hauskana ja intensiivisenä, ja sen koetaan herättävän ajattelemaan omaa ammatillista kasvua.

Harjoitus arvojen, vahvuuksien ja osaamisen kartoittamiseen ja sanoittamiseen

Arvojen, vahvuuksien ja osaamisen kartoittaminen ja sanoittaminen tuntuu usein opiskelijoista työläältä, koska kysymys on vahvasti henkilökohtaisista asioista ja niiden käsitteleminen on harvinaista. Seuraavassa kuvataan yksinkertainen harjoitus, jonka avulla voidaan nopeasti kartoittaa arvoja ja osaamista sekä harjoitella niiden sanoittamista.

Tähän harjoitukseen tarvitaan valmiita listoja, joissa on kuvattuina yleisimpiä arvoja, vahvuuksia ja työelämätaitoja. Listoja löytyy esimerkiksi Riitta Aikkolan (2011) verkkojulkaisusta Valttityönhakutaidot – työkirja opiskelijalle (1). Lisäksi uraohjaaja voi tehdä harjoitusta varten listan oman ammattialan tärkeimmistä subtanssiosaamisista. Seuraavassa kuvataan harjoituksen kulku:

Valmiista listoista valitaan omat arvot, vahvuudet, yleinen työelämäosaaminen ja oman alan substanssiosaaminen. Nämä viedään koontilistaan, joka kiinnitetään seinälle.
Ryhmä jaetaan puoliksi, toinen puoli on ensin esittelijänä/haastateltavana ja toinen puoli haastattelijoina. Haastattelijat kiertävät esittelijöiden luona kyselemässä/keskustelemassa kunkin arvoista, vahvuuksista ja osaamisesta. Kun haastattelijat ovat käyneet kaikkien luona, roolit vaihdetaan. Jos ryhmä on iso, ei välttämättä jokaisen tarvitse käydä jokaisen luona haastattelemassa. Tässä ohjaaja voi käyttää omaa harkintaa.
Yhteinen keskustelu harjoituksen herättämistä ajatuksista.

Tämän harjoituksen vahvuus on siinä, että sillä saadaan nopeasti ja helposti kerättyä erittäin paljon tietoa, mikä palvelee opiskelijan itsetuntemuksen lisäämistä. Lisäksi omien arvojen ja vahvuuksien sanoittaminen helpottuu huomattavasti.

Opiskelijat huomaavat tämän harjoituksen hyödyn, mikä näkyy palautteissa harjoituksen jälkeen. Heidän mielestään on mielenkiintoista kuunnella muiden puhuvan omista vahvuuksistaan ja arvoistaan sekä siitä, miten ne näkyvät kunkin elämässä.

Opiskelijat ovat huomanneet, että kun itse puhuu moneen kertaan esimerkiksi omasta osaamisestaan, sanoittaminen helpottuu kerta kerralta. Samalla vahvistuu oma näkemys siitä, millainen itse on ja millaista osaamista itsellä on sekä mitkä ovat senhetkiset suurimmat kehittymistä vaativat alueet. Opiskelijoiden mielestä on hyvä miettiä, miten esimerkiksi omat arvot näkyvät omassa toiminnassa, koska arvoja tulee harvoin mietittyä. Ohjatussa työskentelyssä se on helppoa ja hauskaa.

Joharin ikkuna

Joseph Luft ja Harry Ingham kehittivät Joharin ikkunan kognitiivisen psykologian työkaluksi Yhdysvalloissa vuonna 1955 (2).

Joharin ikkunassa on neljä ruutua, jotka muodostuvat kahden akselin, avoimuuden ja palautteen käsittelyn, ympärille. Avoimuudella tarkoitetaan sitä, missä määrin kertoo itsestään muille. Palautteen käsittelyllä tarkoitetaan sitä, missä määrin hakee, ottaa vastaan ja ymmärtää muilta saatua palautetta. (Kuva 1)

Ikkunan kaksi vasenta ruutua, Avoin ja Kätketty, kuvaavat henkilön käsitystä itsestään. Näissä ruuduissa on asioita, jotka henkilö tietää itsestään. Nämä asiat voivat olla yksinkertaisia tosiasioita, mutta myös tunteita, pelkoja, uskomuksia tai motivaation lähteitä. (Kuva 1)

Yläosan kaksi ruutua, Avoin ja Sokea, kuvaavat muiden käsitystä henkilöstä. Näiden ruutujen asiat ovat tuttuja henkilön läheisille. Oikean alareunan Tuntematon-ruutu on alue, joka sisältää sellaisia asioita, joita henkilö ei vielä tiedä, eivätkä muutkaan niitä tiedä. (Kuva 1)

Joharin ikkuna -työskentely

Tee itsestäsi Joharin ikkuna verkkosivulla: Joharin ikkuna (3)
Lähetä 4–5:lle sinut tuntevalle henkilölle pyyntö tehdä sinusta Joharin ikkuna.
Koonti pienryhmissä (jos harjoitus tehdään oppitunnilla).

Pienryhmäkeskustelussa voi käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Millä tavalla itsetuntemuksesi lisääntyi, kun katsoit tuloksiasi? Oliko tuloksissa jotakin yllättävää vai osasitko odottaa tuollaista tulosta? Onko oma näkemyksesi itsestäsi samansuuntainen kuin muiden sinut tuntevien ihmisten?

Joharin ikkunassa käyttäjä tekee oman nelikenttä-ikkunan, valitsemalla 5-6 itseään kuvaavaa sanaa. — Kuva 3. Esimerkki Joharin ikkunasta. Kuva: Valmennus Oy Liitos.

Palautteen kerääminen

Palautteen kerääminen siitä, millaisena muut henkilön näkevät, on olennaisen tärkeää itsetuntemuksen kehittämisessä. Seuraavassa esitellään näyttelijä Kevin Urbanin (4) harjoitus, joka on oikein tehtynä osoittautunut tehokkaaksi ja mielekkääksi tavaksi kerätä tietoa muiden mielikuvista.

Jokainen seisoo ryhmän edessä yhden minuutin, jonka aikana muut kirjoittavat lapulle, millaisia mielikuvia hän heissä herättää ja millaisena muut hänet näkevät. Ryhmän vetäjän kannattaa aloittaa olemalla ensimmäinen havainnoitava. Minuutin jälkeen havainnoinnin kohde vaihtuu.
Kun kaikki ovat käyneet edessä, laput jaetaan henkilöiden mukaisiin kasoihin ja jaetaan kullekin omansa.
Jokaisella on aikaa käydä omat lappunsa läpi, jonka jälkeen harjoitus voidaan purkaa ryhmälle sopivalla tavalla.

Harjoitus voidaan purkaa yhteisessä keskustelussa, eli jokainen voi lyhyesti kertoa, oliko lapuissa jotakin erityisen mielenkiintoista/mieltä lämmittävää/hämmentävää. Vaihtoehtoisesti voidaan keskustella muutaman hengen pienryhmissä, jolloin pienryhmän jäsenet voivat jakaa syvemmin omia ajatuksiaan. Tämän jälkeen voidaan keskustella koko ryhmän kesken. Tärkeää on aina keskustella muun muassa siitä, että sanoilla voi olla eri ihmisille eri merkityksiä.

Harjoitusta voidaan lisäksi syventää siten, että jokainen jaottelee saamansa kuvaukset kolmeen kategoriaan: ulkoisiin seikkoihin liittyviin luonnehdintoihin, persoonaa/luonnetta/taitoja koskeviin luonnehdintoihin sekä energiatasoon/henkilön herättämiin tunnetiloihin liittyviin kuvauksiin.

Ulkoisten seikkojen kuvauksia voisivat olla esimerkiksi ryhdikäs, pikkutyttömäinen, hevari, raamikas, tyylikäs, taiteellinen. Persoonaa, luonnetta ja taitoja koskevat luonnehdinnat taas ovat esimerkiksi sellaisia kuin avoin, luotettava, varautunut, suora, rento. Henkilön energiatasoa tai hänen herättämäänsä tunnetilaa edustavat vaikkapa seuraavat: helposti lähestyttävä, nopeasti reagoiva, lämmin. Kuvausten kategorisointi auttaa hahmottamaan palautetta sekä löytämään olennaisimmat ja yleisimmät muiden mielikuvat.

Harjoitus koetaan yleisesti erittäin mielenkiintoiseksi, tosin osaa saattaa ahdistaa seistä toisten edessä. Tilanteen ahdistavaksi kokeville on varattava mahdollisuus kieltäytyä harjoituksesta.

Palautteen kerääminen on pohjustettava todella hyvin. Kannattaa esimerkiksi tehdä selväksi, että harjoituksessa ei arvostella ketään eikä sillä ole merkitystä, tuntevatko ryhmäläiset toisensa hyvin,, koska kysymys on ennen kaikkea mielikuvista. Niitä syntyy joka tapauksessa. Harjoituksen vahvuus onkin nimenomaan siinä, että opiskelijat ymmärtävät sen kautta, että ihmisestä tehdään päätelmiä joka tapauksessa koko ajan ja mielikuvat toisesta syntyvät todella pienten asioiden summana.

Lähteet

Aikkola 2011. Valttityönhakutaidot – työkirja opiskelijalle. Vaasa: Vaasan ammattikorkeakoulu. Saatavana osoitteessa: https://docplayer.fi/14032376-Valttityonhakutaidot-tyokirja-opiskelijoille-riitta-aikkola-2011.html. Luettu 26.8.2020.
Joharin ikkuna. Valmennus Oy Liitos. Verkkosivusto. Saatavana osoitteessa: http://joharinikkuna.fi. Luettu 26.8.2020.
Joharin ikkuna
Urban, K. Näyttelijä, manageri. Henkilökohtainen tiedonanto 15.8.2020.