EmployABILITY-itsearviointityökalu opiskelijan itsetuntemuksen kehittäjänä
Tekijä: Susanna Mesiä
Oiva-hankkeessa pilotoitiin Curtin University:ssä kehitettyä EmployABILITY-tietokantaan liittyvää itsearviointityökalua. Professori Dawn Bennettin kehittämää tietokantaa käytetään useissa yliopistoissa ja useilla eri tieteenaloilla. Tietokanta on laaja ja pitää sisällään paljon aineistoa sekä opiskelijoille että opettajille. Bennettin mukaan opettajia rohkaistaan kokeilemaan heille suunnattua tietokantaa apuna opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös opiskelijoita pyritään kannustamaan opiskelijamateriaalien käyttämiseen aktiivisesti. Lue lisää vierailustani Curtin yliopistoon Varmuutta työelämään Australian opeilla -blogista.
Opiskelijat aloittavat tietokannan käytön täyttämällä itsearviointityökalussa olevan kyselylomakkeen, jonka perusteella tietokanta muokkaa opiskelijalle oman profiilin. Tätä työkalua on tarkoitus käyttää uudelleen myös myöhemmin, jolloin opiskelija voi seurata oman ajattelunsa muuttumista opintojen aikana. Opiskelija voi tehdä itsearvioinnin niin usein kuin haluaa.
Tämä itsearviointityökalu sisältää 22 sivua, joissa jokaisessa esitetään yhdestä viiteentoista väitettä tai kysymystä ryhmiteltynä erilaisten teemojen mukaan. Kysely on pyritty rakentamaan tarkasti määrällisen tutkimuksen vaatimusten mukaiseksi, jonka vuoksi samaa asiaa kysytään useamman kerran hieman erilaisilla termeillä. Mukana on myös käänteisiä kysymyksiä. Vastaukset annetaan Likert-asteikolla, jossa vaihtoehtojen määrä vaihtelee neljästä yhdeksään.
EmployABILITY:n itsearviointityökalun tuottamassa raportissa opiskelija saa palautetta kuudesta eri osa-alueesta: Basic literacy, Rhetorical literacy, Personal and critical literacy, Emotional literacy, Occupational literacy ja Ethical, cultural and social literacy. Palaute annetaan tutkakaavion (säteittäinen kaavio) avulla.
Palauteraportti on pitkä, kuvituksineen yhteensä 29 sivua, ja se avaa näiden eri osa-alueiden sisältöjä ja näkökulmia opiskelijalle. Lisäksi se ohjaa opiskelijaa tutustumaan laajan tietokannan eri materiaaleihin. Opiskelija-aineistot sisältävät esimerkiksi uratarinoita, tekstejä verkostoitumisen merkityksestä ja tavoista, kokemuksia epäonnistumisen kääntämisestä oppimistilanteeksi, tietoa kulttuurisensitiivisyydestä, ajatuksia kysymisen taidosta, tunnetaitojen ja stressinsietokyvyn kehittämisen materiaaleja sekä erilaisten työmahdollisuuksien esittelyjä.
Kielellisen ja kulttuurisen soveltamisen haasteita
Koska tietokanta on valtava, oli Oiva-hankkeessa tehtävä selkeä rajaus sen pilotoinnissa. Päätimme kohdistaa pilotoinnin vain opiskelijan materiaaleihin, koska opettajille suunnatut materiaalit muistuttivat suomalaisesta näkökulmasta katsottuna opettajankoulutuksen perusmateriaaleja emmekä nähneet niiden käytölle tarvettaa. Lisäksi päädyimme kääntämään suomeksi vain opiskelijan itsearviointityökalun ja sen tuottaman raportin.
Minun tehtäväkseni tuli käännöstyö ja työkalun saattaminen pilotointivalmiuteen. Käännösprosessissa oli paljon haasteita. Alkuperäisessä versiossa oli käytetty termejä, joilla ei ole suoraa käännöstä suomeksi tai jonka suora käännös tarkoittaa hieman eri asiaa. Järjestelmän oikeuksien omistajien ilmaisema toive kuitenkin oli, ettei kysymysten merkitys saa muuttua. Mahdollisimman tarkka käännös johti usein vaikeisiin lauserakenteisiin ja suomen kielelle epätyypillisiin ilmaisuihin. Erityisen haasteelliseksi muodostuivat termit employability ja literacies for life. Employabilityn suora käännös työllistettävyys vei heti harhaan, koska se suomen kielessä tyypillisesti tarkoittaa kykyä tehdä työtä tai viittaa tiettyihin ammatillisiin tai henkilökohtaisiin kompetensseihin. Tekijän kyky nähdä omaa osaamista ja ymmärtää omia taipumuksia ja kompetensseja yleisemmällä tasolla ei tullut suorassa käännöksessä näkyviin, joten päätin jättää termin kokonaan kääntämättä. Literacy puolestaan kääntyy suomeksi luku- ja kirjoitustaito, eikä termiä yleensä käytetä muussa kuin sen konkreettisessa merkityksessä osata lukea ja tuottaa kirjoitettua tekstiä. Ensimmäisessä Metropolia AMK:ssa pilotoidussa käännösversiossa olin kääntänyt literacynsanaksi ajattelu, koska mallin kehittäjä professori Bennett ohjauksessaan nimenomaan korosti mallin kognitiivista luonnetta ja varoitti puhumasta kompetensseista, taidoista tai kyvyistä. Ratkaisu sai kuitenkin ensimmäisessä käyttäjäpalautteessa kritiikkiä, jonka vuoksi palasin lukutaidot sanan käyttämiseen ja otsikoksi tuli elämän lukutaidot.
Eri osa-alueiden nimet olivat myös haastavia käännettäviä. Peruslukutaidot (Basic literacy) ei ole terminä erityisen informatiivinen, mutta koska sisältöjä ei toivottu muutettavan, valitsin suoran käännöksen. Suomen kielessä sanaa retoriikka käytetään yleensä vain ilmaisemaan vaikuttavaa puhetaitoa, mutta sopivamman termin puuttuessa käänsin Rhetoric literacy:n suoraan Retorinen lukutaito. Päädyin samaan ratkaisuun myös Henkilökohtaisen ja kriittisen lukutaidon kohdalla (Personal and critical literacy). Ainoat osa-alueet, joihin löytyi selkeät suomenkieliset käännökset olivat Tunnetaidot (Emotional literacy) ja Ammatillinen lukutaito (Occupational literacy). Eettinen, kulttuurinen ja sosiaalinen lukutaito (Ethical, cultural and social literacy) oli pitkä mutta toisaalta kohtuullisen selkeä käännös alkuperäisestä. En ollut tyytyväinen näihin otsikoihin, ja huomasin pilotoidessani niiden aiheuttavan hämmennystä myös opiskelijoiden keskuudessa.
Käännöstyössä nousi myös kulttuurisia eroja esiin. Australiassa tyypillinen vapaaehtoistyön merkitys yliopistojen valintaprosessissa ei Suomessa ole samalla lailla olennainen. Samoin kysymykset, jotka sisälsivät kuvailua opetusmuodoista, vaativat opetuksen kulttuurierojen vuoksi ilmaisujen soveltamista.
Opiskelijoiden käyttäjäkokemukset
EmployABILITY-itsearviointityökalu teetettiin 122 opiskelijalla, joista 85 täytti myös käyttäjäkyselyn. Vastaajat olivat teatteri-ilmaisun ohjaajan, liikunnanohjaajan, muusikon ja musiikkipedagogin tutkintojen opiskelijoita.
Käyttäjäkyselyn ensimmäiset viisi väitettä koskivat itsearviointityökalua ja sen kysymyksiä. Väitteisiin vastattiin Likert-asteikolla, josta oli jätetty keskimmäinen neutraali vastausmahdollisuus pois (1=täysin eri mieltä, 2=osittain eri mieltä, 3=osittain samaa mieltä, 4=täysin samaa mieltä), jotta vastaajan oli otettava kantaa kysymykseen joko puolesta tai vastaan. Väitteet ja vastaukset olivat:
| Kysymykset olivat helppoja ymmärtää | Kysymykset toivat uusia näkökulmia | Kysymyksiin oli vaikea vastata | Kysymykset olivat yllättäviä | Kysymykset olivat minulle hyödyllisiä |
|---|---|---|---|---|
| täysin samaa mieltä 35 | täysin samaa mieltä 10 | täysin samaa mieltä 2 | täysin samaa mieltä 0 | täysin samaa mieltä 10 |
| osittain samaa mieltä 30 | osittain samaa mieltä 47 | osittain samaa mieltä 38 | osittain samaa mieltä 20 | osittain samaa mieltä 50 |
| osittain eri mieltä 19 | osittain eri mieltä 24 | osittain eri mieltä 25 | osittain eri mieltä 49 | osittain eri mieltä 22 |
| täysin eri mieltä 1 | täysin eri mieltä 4 | täysin eri mieltä 20 | täysin eri mieltä 16 | täysin eri mieltä 3 |
Jos tuloksia tarkastellaan kokonaisuutena “puolesta ja vastaan” -näkökulmasta, kysymyksiä pidettiin helppoina ymmärtää (65 vastaajaa), uusia näkökulmia tuovina (57 vastaajaa) ja hyödyllisinä (60 vastaajaa). Kysymyksiä ei pidetty yllättävinä (65 vastaajaa). Kokemukset vastaamisen vaikeudesta jakaantuivat lähes tasan (40 samaa mieltä ja 45 eri mieltä).
Käyttäjäpalautteen vapaamuotoisessa kohdassa muutamat käyttäjät kritisoivat kyselyn pituutta ja kysymysten toistumista (4 vastausta). Samoin väitteiden tai kysymysten muotoilua moitittiin epäselväksi (10 vastausta). Muutamat käyttäjät myös kiittivät kysymysten kattavuutta ja hyödyllisyyttä (4 vastausta). Yksi vastaaja kertoi itsearvioinnin tekemisen aiheuttaneen pahan mielen.
Toisessa osassa käyttäjäpalautetta kysyttiin opiskelijoiden mielipiteitä EmployABILITYn tuottamasta raportista.
| Raportti oli helppo ymmärtää | Raportin esittämä tulos oli yllättävä | Raportti antoi minulle tarvitsemaani tietoa ajattelustani ja asenteistani |
|---|---|---|
| täysin samaa mieltä 16 | täysin samaa mieltä 1 | täysin samaa mieltä 5 |
| osittain samaa mieltä 43 | osittain samaa mieltä 21 | osittain samaa mieltä 48 |
| osittain eri mieltä 20 | osittain eri mieltä 50 | osittain eri mieltä 25 |
| täysin eri mieltä 6 | täysin eri mieltä 13 | täysin eri mieltä 7 |
Vastausasteikko oli sama kuin itsearviointia koskevissa kysymyksissä. Vastauksista voidaan päätellä yleisemmällä tasolla, että raportti on helppo ymmärtää (59 vastausta), käyttäjät eivät yllättyneet saamastaan analyysista (63 vastausta) ja raportti antoi käyttäjälle tietoa heidän ajattelustaan ja asenteista (53 vastausta). Vapaissa vastauksissa käyttäjät kritisoivat raportin pituutta ja informaation yleisyyttä (4 vastausta) sekä tapaa, jolla raportti ilmoittaa henkilökohtaiset tulokset (7 vastausta). Toisaalta, osa käyttäjistä piti raporttia havainnollisena ja helposti luettavana (4 vastausta).
EmployABILITY:n anti suomalaisten opiskelijoiden ohjauksessa
Millaisia välineitä EmployABILITY-itsearviointityökalu antoi Oiva-hankkeen edistämien tavoitteiden saavuttamiseen? Millaisia haasteita sen soveltaminen suomalaiseen koulutukseen ja yhteiskuntaan toi esille? Mitä voimme viedä tästä pilotista mukanamme? Opiskelijoiden palautteen perusteella voi yleisesti todeta, että EmployABILITY-tietokannasta oli enemmän hyötyä kuin haittaa. Huomioideni mukaan osa opiskelijoista todella pysähtyi kysymysten äärelle, ja professori Bennettin peräänkuuluttama kognitiivinen toiminta vaikutti heidän kohdallaan heräävän. Toiset käyttäjät puolestaan vastasivat intuitiivisesti enempää miettimättä. Käyttäjäkokemusten mukaan kysymykset eivät olleet yllättäviä, joka kertoo siitä, että heiltä on kysytty tai he ovat pohtineet vastaavia kysymyksiä ennenkin. Opiskelijat myös kertoivat saamansa raportin olleen samansuuntainen heidän omien ennakkokäsitystensä kanssa. Voi olettaa, että suomalaisessa koulutuksessa ja ohjauksessa hyödynnetään vastaavia kysymyksiä jo nyt. Vastaajien saamat raportit eivät olleet tämän pilotoinnin raportoinnin aineistoa, koska Oiva-hankkeen kohteena ovat olleet nimenomaan ohjauksen välineet eikä opiskelijoiden minäkäsitys.
EmployABILITYn pilotointi osoitti, että koulutuksen kulttuurisella kontekstilla on väliä. Jokaisessa kulttuurissa olisi syytä kehittää juuri omiin tarpeisiin sopivia välineitä. Tämä pilotointi osoitti myös, että muualla maailmassa kehitetyt kyselyt tai kartoitukset eivät välttämättä sovellu suoraan suomalaiseen koulutukseen ja sen traditioihin.
Ohjauksen työkaluja kehitettäessä olisi myös tarkkaan pohdittava tieteellisyyden ja käyttäjäystävällisyyden välistä tasapainoa. EmployABILITY on tehty täyttämään tieteelliset vaatimukset kyselyille, jonka vuoksi se tuntui monesta vastaajasta raskaalta, pitkältä ja vaikeaselkoiselta esimerkiksi toistojen ja käänteisten kysymysten vuoksi. Vähintään yhtä tärkeää kuin löytää hyviä vastauksia, on kysyä juuri oikeita kysymyksiä juuri oikea määrä. Hyvien kysymysten lähteeksi EmployABILITY toimii mainiosti.